Viikon juttu

Oivalluksia ja sattumuksia Mailiksen elämän varrelta.



Evankeliumi Jeesuksen sukuluettelossa 2/2 (14.12.2019)

Moabilaisen Ruutin elämäntarina lienee niin tuttu, ettei sitä tarvitse tässä toistaa. Kun anoppi palasi Moabista kotimaahansa leskeksi jäätyään, läksi miniä hänen mukaansa — eikä suostunut kääntymään takaisin millään ilveellä. Noomi oli näet Ruutille hänen ainoa "armonvälineensä", ainoa keino elävän Herran kohtaamiseen. Miniä tiesi, että jos hän menettäisi anoppinsa, menettäisi hän samalla myös tämän Jumalan.

Ruut tahtoi uskoa Noomin Jumalaan, vaikka oli nähnyt tämän antavan omilleen vain kärsimystä kärsimyksen päälle. Eikö hänen olisi pikemminkin pitänyt huokaista helpotuksesta päästessään moisesta uskonnosta eroon? Ei, sillä hän oli todistanut vierestä, millaista hedelmää usko kantoi anopin elämässä. Noomilla oli aina vierellään näkymätön Herransa, jonka puoleen hän voi huutaa tragedioiden iskiessä. Kukaan muu Ruutin tuntema ihminen ei olisi pysynyt pystyssä niin suurten menetysten keskellä kuin Noomi.

Ja niin Ruut sitten johdatettiin Betlehemiin Jeesuksen esiäidiksi. Puimatantereella hän pyysi Boasilta: "Levitä liepeesi palvelijattaresi yli, sillä sinä olet minun sukulunastajani." (Ruut 3:9.) Päästyään miehen viitan suojiin hän ikään kuin lakkasi olemasta pakana. Hänen koko menneisyytensä peittyi sukulunastajan "liepeiden" alle.

Ei sinunkaan menneisyyttäsi muistella taivaassa enää sen jälkeen, kun yllesi on puettu sukulunastajasi Jeesuksen ansaitsema vanhurskauden viitta. Boas maksoi Ruutin lunastusmaksun rahalla, mutta Jeesuksen maksuvälineenä oli hänen pyhä verensä. Jo kasteesi hetkellä Vapahtaja on peittänyt sinut "siivillään" eli vanhurskautensa viitalla ja tehnyt sinusta oman kansansa jäsenen. Sitä samaa kalliisti maksettua vertaan hän tahtoo tarjota sinulle ehtoollispöydässä sunnuntai sunnuntain jälkeen.

Ja sitten Jeesuksen sukuluettelosta löytyy vielä Batseba, Urian vaimo. Hän oli kuvankaunis jerusalemilaistyttö, joka naitettiin Daavidin armeijassa taistelevalle heettiläiselle sotasankarille. Uria oli hurskas mies pakanallisesta taustastaan huolimatta. Ja juuri tälle kunnian miehelle tapahtui, että kuningas petti hänet niin pahoin kuin mies voi toisen pettää: viemällä häneltä ensin vaimon ja sitten hengen.

Batsebalta ei kysytty mitään. Varmaan hän rakasti Uriaa ja olisi halunnut pysyä tämän rinnalla. Luultavasti hänellä ei ollut aavistustakaan siitä, miksi hänet haettiin keskellä yötä kuninkaan linnaan. Hänen ensimmäinen ajatuksensa koski varmaan Uriaa: ei kai tämä vain ollut haavoittunut sodassa? Tai peräti kuollut?

Kuninkaan taholta Batseba ei osannut pelätä mitään pahaa. Kaikki tiesivät Daavidin uskovaiseksi mieheksi. Miten sellainen mies voisi vietellä upseerinsa vaimon? Ja sittenkin hän voi. Tässä ei edes ollut kysymys kahden aikuisen tekemästä aviorikoksesta. Tilanne oli sama, kuin että kunnioitettu opettaja viettelisi oppilaansa tai rippipappi rippikoululaisensa. Syy oli kokonaan viettelijän.

Jos Daavid olisi lankeemuksensa yönä nähnyt edes vilahdukselta syntinsä seuraukset, ei hän olisi langennutkaan. Saatana ei kuitenkaan anna meidän pysähtyä kiusauksen hetkellä miettimään tekojemme seurauksia. Rakas lukijani, eikö tämä kertomus huutamalla huuda sinullekin varoitusta: ÄLÄ LEIKI TULELLA! Älä sälytä lastesi kannettavaksi omien syntiesi seurauksia!

Ja niin Batseba sitten päätyi kuninkaan ties monenneksiko vaimoksi. Hovi kihisi juoruja, sekä nuoren rouvan raskautta että tämän aviomiehen kuolemaa koskien. Ja Jumalan viholliset riemuitsivat: johan me sen sanoimme, etteivät nuo uskovaiset ole sen parempia kuin muutkaan.

Syvällä sydämessään nuori leski tiesi, että hänen uusi aviomiehensä oli entisen murhaaja. On vaikea kunnioittaa ihmistä, jonka tietää syyllistyneen kylmäverisesti aviorikokseen ja murhaan. Tämä on jokaisen sellaisen ihmisen ongelma, joka rikkoo salaa tai julkisesti avioliittonsa: samalla hän tekee itsensä vähemmän kunnioitettavaksi uuden partnerinsa silmissä.

"Daavidille syntyi Salomo, jonka äiti oli Urian vaimo" (Matt. 1:6). Näin siis Urian piti saada nimensä Jumalan Pojan sukuluetteloon. Se oli ikään kuin kunnianosoitus tuolle hurskaalle miehelle ja samalla muistutus Daavidin synnistä: tällaisiakin roistoja varten syntyi Vapahtaja jouluyönä tänne maan päälle! Ja tällaisten roistojen tähden hän ristillä kuoli.

Luukkaan evankeliumissa Jeesuksen sanotaan periytyneen Daavidin ja Batseban kolmannesta pojasta Natanista (Luuk. 3:31). Monet raamatunselittäjät, esimerkiksi Martti Luther, pitävät tätä sukuluetteloa Marian sukutauluna. Joosefin isänä mainittu Eeli olisi siinä tapauksessa tämän appi.

Jos tämä tulkinta on oikea, sai Jeesus kruununperijän asemansa Joosefin puolelta Salomon kautta, mutta Daavidin geenit hän sai Marialta Natanin kautta. (Joosefin geenejähän hänellä ei ollut, koska hän syntyi neitseestä.) Siinä tapauksessa Batseba oli Jeesuksen kaksinkertainen esiäiti.

Batseba ei saanut osakseen helppoa elämää. Profeetta Natanin kautta hän oppi kuitenkin tuntemaan elävän Herran. Näin Jumala hyvitti hänelle hänen kokemansa vääryyden. Sillä olisiko Batseba koskaan elävää Jumalaa kohdannutkaan, jos hän olisi saanut elää tasapainoisen elämän Urian ainokaisena karitsana kuninkaan linnan naapuritalossa?

(Ilmestynyt lehdessä Pyhäkön lamppu)



Edelliset