Mailis Japanissa

Matkakertomus 6
Hiruzen, 2009-03-27

Ensin Japanissa olo tuntui kuin sadulta tai unen näöltä. Nyt minusta tuntuu kuin näitä yhdeksää viimeistä vuotta ei olisi olemassakaan, vaan olisin ollut Japanissa koko ajan.

Viime sunnuntaina sain pitää yhteisen raamattupäivän Jobin kirjasta kahdelle pienelle seurakunnalle Japanin meren rannikolla. Oli suorastaan liikuttavaa nähdä, miten innokkaasti japanilaiset kristityt Jobin luentojani kuuntelivat. Tämän viikon olen viettänyt Hiruzenin leirikeskuksessa yhdessä norjalaisten lähettien kanssa. On tässä siis pitänyt skandinaaviskaakin koettaa petrata pitkästä aikaa.

Olen ollut mukana konferenssin raamattutunneilla ja iltatilaisuuksissa, mutta muuten olen istunut huoneessani ja valmistanut tulevia raamattutuntejani. Minulla on kaksi luentoa Danielista, samoin kaksi Samuelista ja Jeremiasta eri seurakunnissa ynnä kolme kaksoisluentoa Paavalista raamattukoulussa. Koetan tehdä kaikkiin diasarjat, että kuulijat pystyisivät seuraamaan paremmin huonoa japaniani.

Hiruzen on minulle tuttu ja rakas paikka. Ensimmäisen kerran tulin tänne suomalaiselta koululta vuonna 1976, kun täällä vietettiin työntekijäpäiviä ja Carl Fr. Wislöff piti raamattuluennot. Leirikeskuksen takana kohoaa kolme vuorenhuippua, joista keskimmäiselle olen kiivennyt monta monituista kertaa menneinä vuosina. Nyt se tuntuu minulle liian korkealta, etenkin kun tällä viikolla on satanut lunta, ja ikäkin alkaa jo painaa. Eilen kävimme pienellä porukalla eräällä toisella vuorella (1010m). Lunta oli sielläkin 10 cm, mutta huipulle vain päästiin ja saatiin ihailla hienoja maisemia.

Menneen viikon ehkä liikuttavin tapaus oli se, kun eräs Hiruzenin lut. seurakunnan emäntä (30 lehmää navetassa!) tuli minua tapaamaan ja lätkäisi eteeni paksun pumaskan paperia. Ensimmäinen merkintä oli vuodelta 1998 ja siinä luki näin: ”Mailis-sensei kävi täällä ja kehotti meitä perustamaan kotikokouksen.” Siitä lähtien on ilosanomapiiriä pyöritetty tällä pienellä paikkakunnalla 11 vuotta, ja kolme piiriläistä on tänä aikana kastettu.

Huomenna lauantaina lähden jatkamaan matkaa ensimmäiseen japanilaiseen seurakuntaani Tamashimaan. Kovasti minua jo siellä kuulemma odotetaan. Rukoilkaa, että osaisin julistaa oikein ja elävästi Jumalan sanaa kielivaikeuksista huolimatta. Ja että Jobin kirjalle löytyisi kustantaja…